Kesän kisa- ja harrastuspläjäys!

Meidän blogi on jäänyt taas raadoksi, mutta koitan kirjoitella vähän kevään ja kesän kuulumisia, kun näitä on itsekin sitten kiva jälkikäteen lukea 🙂 Kesän aikana ollaan ehditty harrastellakin vähäsen 🙂 Toukokuun lopussa Kromi kävi vikoissa alokasluokan rally-tokokisoissa, voitti luokan täysillä pisteillä ja sai koulutustunnuksen RTK1 🙂 Kromista kuoriutui hieno pieni kisakoira! Se oli niin messissä ja oikealla asenteella. Rallyssa myös vähän laiskempi ote sallitaan mutta mulle on jäänyt tokosta se, että haluan innokkaasti, tokomaisesti seuraavan ja nopeasti suorittavan koiran, enkä kestä laahustusta. Ja just semmoinen innokas tyyppi mulla oli narun päässä 🙂 Oisin halunnut jatkaa sen kanssa kohti avoa samantien (muutama liike ois kyllä tarvinnut opettaa ennen kisoja), mutta odottelin sen juoksua jo touko-kesäkuulle, joten en uskaltanut sitä ilmoitella enää minnekään kisoihin. Tokokisoihinkin tekisi mieli – ens vuodelle taitaa olla paljon ohjelmaa 😉 Pari näyttelyäkin kevät-kesällä käytiin ja saatiin molemmista VA-SERT (PN2 ja PN3). Höh. Toisella kertaa serti oli tuomarin mukaan melkein jo huulilla, mutta tuomarin mielestä handleri pilasi kaiken   😛 Olin ilmoittanut Kromin myös viime viikonlopun näyttelyyn, mutta koska se oli astutettu, en uskaltanut ottaa turhia riskejä (musta astutetun koiran paikka ei ole näyttelyissä/kisoissa) ja jätin sen kotiin. Se viimeinen valioittava serti jäi siten näillä meidän hurjilla näyttelykäyntien määrillä odottamaan itseään harmittavasti vieläkin tulevaisuuteen :/  Nomessa mun oli ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus Kromin kanssa tänä kesänä startata, mutta kun sitten keväällä tehtiin päätös Kromiinan astutuksesta, olin jo asennoitunut, ettei ehditä (kun odottelin tosiaan sitä juoksua jo aikaisemin). Noh, kun sitä juoksua sitten ei kuulunut, niin meinasin jo ilmoittaa sen Tollerinomeen Kromin oltua ihan superhyvä vähän ennen ilmoajan loppumista tehdyssä treenissä.   Kromiina teki pitkähkön sokko-ohjauksen (pillikuuliaisuus oli tosin ekayrittämällä hukassa, mutta eipä sille ollut lähihakua pillitettykään kuukausiin) ja hyvän kakkosmarkkeerauksen. Mutta onneksi sitten pidin järjen päässä, sillä pian ne juoksut alkoikin. Startit jäänee ensi vuoteen, mutta jospa meillä syksyllä oisi sitten lisää pieniä cayoras-ankanpoikia 🙂

img_20170531_175954.jpg                             RTK1 Cayora’s Diving In Duck Pond, ALOHYV 100 p. ja 1. sijoitus. ❤

img_20170531_181409.jpg
dav
IMG_20170802_231916.jpg
Väärä väri   😛

IMG_8543555
Kromiinan fasu. Tai hän olisi sen kyllä pitänyt mielellään 😉

Duckyn kanssa käytiin niin ikään rallytokossa vika alokasluokan kisa kesäkuun alussa ja sekin sai RTK1:n kera 100/100 pisteen ja sijoituksen 1/20 🙂 Duckyn ilmoitin myös avoimeen, ihan vaan kun kisat olivat täällä lähellä. Sen kisat menivätkin tokopohjan perusteelta, sillä ei sitten tullut oikein treenattu; kokeilin kisoja edeltävänä iltana avoliikkeet läpi… Ja hinkkasin niitä potentiaalisia ongelmakohtia. Ducky oli kisossa ihan superfiiliksellä ja seurasi just niin makeesti kuin se tekee 🙂 Ne uudet, potentiaaliset ongelmaliikkeet menivät oikein, mutta rokotusta tuli yhdestä löysästä käännöksestä (josta en ollut samaa mieltä kyllä tällä kertaa :/ Minusta käännös oli tiukka.) ja hmm, jostakin muusta 1 p. Kokonaistulos 97/100 p. ja oli luokan kakkonen. Olin ihan sikatyytyväinen koiran suoritukseen ja tää oli musta ehkä meidän paras rallykisa tähän asti 🙂 Kaiken lisäksi päivä oli taas tosi kuuma ja kisattiin hiekkakentällä, mutta kuumuuskestävyys oli kohdillaan.

IMG_8566_M2017
Ducky RTK1, ALOHYV 100 p. ja sijoitus 1.

19511424_1579251842124978_2166701140502464538_n
Duckyn AVOHYV 97 p ja sijoitus 2.

Duckyn kanssa oli tarkoitus startata myös tolleri-NOMEssa mutta sitten se loukkasi itsensä 😦 Ollaan nyt viime ja tällä kaudella vähän näistä kärsitty. Loukkaantuminen oli oikeasti taas ihan pieni juttu. Se hyppäsi sängyltä liukkaalle lattialle ja lapojen/kaulan alueelta meni jokin vinksalleen alastulossa. D näyttää kivun aina tosi selvästi eikä piilota sitä. Koira ihmeparantui heti fyssarikäsittelyn jälkeen ja oli taas vauhtia suonissaan!  Koska vamma itsessään ei kuitenkaan tietty tule täysin kuntoon noin nopeasti, oli hän hihnalenkkeilyllä viikon verran ja sitten sai palailla takaisin normielämään. Tolleri on kuitenkin tolleri ja eiköhän se onnistunut kolhimaan saman paikan uudelleen vähän ennen Nomea ja niinpä koe oli pakko perua. Ducky kun tosiaan menee sitten heti täysiä, kun ei enää satu ja sitten helposti sattuukin uudelleen. Toisen fyssarikäsittelyn jälkeen D oli jälleen taas priimakunnossa ja sinkoilee kuin pentu – ehkä se tosiaan olisi hyvä pistää pehmustetun pallon sisälle vaan ettei loukkaisi itseään 😉  Toistaiseksi se on kuitenkin vielä ehjä ja haaveilen, että päästäisiin starttaamaan nomessa nyt oikeasti vielä kesän/syksyn aikana jos vaan koepaikka jostain irtoaa!

Mutta niin, Tolleri-nomesta jatkaakseni. Lopulta me sitten oltiinkin Kromin kanssa juuri Tolleri-nomen aikaan Ruotsissa astutusmatkalla, joten startti olisi sitten lopulta kuitenkin jäänyt väliin. Mun oli kuitenkin tarkoitus mennä katsomaan kun Duckyn lapset eli Kromin sisarukset Messi ja Siiri olivat starttaamassa (Siiri ekaa kertaa!) , mutta en sitten päässyt. Onneksi sain kuitenkin kattavat raportit ja jopa videota 😉 Messille ALO3 toisena tollerina koko ryhmästä, joka sai tuloksen ja Siirille nolla, mutta parhaan yhteistyön palkinto ja ennen kuin cup -kiertopalkinto.  Hyvä lapset!!
Siirikin saa kyllä vielä tuloksia – Siiriä oon nähnyt sen verran treeneissä 😉 Hienoja lapsia ja oon niin ylpeä ja iloinen, että Minna ja Maija veivät otuksensa nomeilemaan! Messi on lisäksi startannut agilityssa Agi-Rodussa puhtaan radan verran ja mejäillyt AVO1:sen ja olikohan vielä muuta 😀

20280355_10155609265894485_7316237240215450149_o
Siiri Paras yhteistyö Tolleri-NOME ALO, kuva Maija Mäkinen

messinome2
Messi NOME ALO3, videolta (Maija  Mäkinen)

Sijoitusnarttuni Nala oli meillä hoidossa toukokuun lopusta kesäkuun puolelle pari viikkoa. Nalan kanssa vähän treenailtiin riistalla ja rallytokoiltiin. Olin ilmoittanut sen rallytokokisoihin ja sinne mentiin tosiaan tuolta treenipohjalta sitten hoitojakson lopuksi. Kisapäiväksi osui todella helteinen päivä ja kisat olivat kuumalla hiekkakentällä, joten mikään helppo aloitus se ei kokemattomalle ja tosi vähän treenatulle koiralle ollut. Siitä johtuen olin tyytyväinen kun saatiin hyväksytty tulos vaikkeivät pisteet päätä huimanneetkaan. Nalassa oisi kyllä potentiaalia tokokoiraksi sen asenteen ja vauhdikkuuden puolesta 🙂 Harmillisempi uutinenkin saatiin kun kuvautin Nalan lonkat ja ikävä kyllä ne palasivat liitosta D:nä. Eläinlääkärin arviona oli C tai D, todella löysät ne olivat ja kaipaavat lihastukea paljon paremmiksi. Nivelrikkoa ei onneksi ole.  Jalostushaaveet Nalan osalta kuitenkin taisivat olla siinä. Harmi homma. Eipä tämäkään ollut odotettavissa yhtään mutta tällaista tämä on. Onneksi kevyt koira selvinnee hyvin noillakin lonkilla tallata.
IMG_8722.JPG                                              Nala ALOHYV 74 p.

Twizter kävi myös lonkkakuvissa kesäkuussa ja sen lonkista tuli onneksi hyviä uutisia.  Olivat eläinlääkärin mukaan A:n ja B:n rajalla, jes! 🙂 Palasivat liitosta B:nä mutta terve sekin yhtälailla. Olin niin iloinen tuloksesta, sillä Twizter on elänyt itseään säästelemätöntä elämää ja esim. suolle hakuun lähetettäessä se vaan juoksee eteenpäin katsomatta alustaa ja on rymäyttänyt kuoppiin toistuvasti (mutta jatkanut matkaa vaan), pomppinut pentuna ilmaan ja lentänyt kyljelleen ja ties mitä (vaikka kovin sitä koitinkin varjella). Twizterin selkä kuvattiin myös kauttaaltaan ja oli terve kaikin puolin: LTV0, VA0 ja SP0 oisi lausunnot, mutta en lähettänyt selkäkuvia tälläkään kertaa eteenpäin (lausuntomaksut on jo valmiiksi kiitettäviä ja tuo tieto on kuitenkin lähinnä itselle harrastuskoiran kanssa olennainen). Kyynärät ja polvet olivat priimat. Siten koko duck-pentue on kuvattu. Twizteriltä pitäisi vielä silmät tsekata tässä jossakin kohtaa.

IMG_6868_M2017
Twizter

Twizterin päätin vihdoin viedä myös uudelleen näyttelyyn, Helsingin KV:hen. Rodun alkuperämaan tuomari, kanadalainen Michelle E Scott, arvosti Twizterin lopulta uroksista kaikkein korkeimmalle sijalle! Melkoinen ylläri! Siten pieni Twizter sai enemmän kuin toivoinkaan: KÄY ERI 1, SA, PU1, SERT, CACIB ja VSP 🙂  Hänet ehkä pitää viedä toistekin näytille joskus 😉 Parasta oli kuitenkin että Twizter oli jälleen vaan niin huippuseuraa 🙂 Mä vaan tykkään tuosta koirasta niin kovasti. Se ei ole ollut koskaan tuollaisessa tilanteessa, mutta oli ihan chillisti näyttelyssä, rauhottui häkkiin ja kulki mun vierellä lihapullakontaktissa koiratungoksessa iloisena eikä yhtään hötkyillyt muiden koirien perään. Sen maailmassa oli vain minä ja hän. Kun tultiin kehästä kera ERIn ja kehuin miten hieno poika hän on, hyppäsi Twizter onnellisena mua vasten ja nuoli korvat. Hän tuli niin onnelliseksi kun hän oli niin hyvä 🙂 Lupasin Twizterille, että sen on vihdoin aika päästä myös kisaamaan jossakin lajissa 🙂 Hän on liian kauan joutunut olemaan tyttyöjen varjossa.

dav
Kuva: Kateriina Sjöblom

twizterhkikv.jpg
Twizter SERT, CACIB, VSP ❤ Kuva: Jasmin Niiranen

dav
Twizter, kerta kiellon päälle poseerausta

Myös velipoika Juju (C. Who Let The Duck Out) oli näytillä Helsingin näyttelyssä, suurkiitos Jasmin kun ilmoitit Jujun!! Hieno Juju sai myöskin ERIn käyttöluokassa 🙂 Veljekset olivat ainoat käyttöluokan urokset ja siten kaksin luokassa. He ovat molemmat niin rentoja tyyppejä eikä heillä ole mitään tarvetta mahtailuun kellekään. Yhteiskuvaa ei tajuttu sitten pojista ottaa! Olin kai niin häkeltynyt menestyksestä 😛

IMG_20170802_224117
                                                         Komea Juju. Kuva: Jasmin Niiranen

Muutaman viikon päästä on sitten Tollershow, jonne on kiva määrä tollereita ilmottuna (yli 160 kpl)! Cayoraseista tulossa on naku-Siiri, Juju ja Messi 🙂 Omia en ilmoittanut sattuneesta syystä, mutta tulen paikalle ehdottomasti 😉

Kromin astutuksesta on kulunut puolisentoista viikkoa. Tässä vaiheessa ei vielä tiineydestä merkkejä pitäisi nähdä. Muistan, että aikanaan Ducky kuitenkin oli melkein heti astutuksen jälkeen erilainen: rauhallisempi kuin normaalisti. Rauhoittumista ja muutenkin vähän Kromiinalle epätyypillistä käytöstä olen Kromissa ollut huomaavinani, mutta vielä kaikki on täysin arvailua. Kromi ehkä tietää, mutta ei kerro 😉 Ainahan on mm. valeraskauden mahdollisuuskin. Mun koirilla ei onneksi ole ollut vaivana näkyviä valeraskausoireita vielä koskaan (*kop kop*) mutta kerta se olisi aina ensimmäinenkin. Ja luulosairauskin voi aina olla mahdollisuus 😀 Ultraan mennään kuun puolivälin jälkeen. Siihen asti odotus on piiiiiitkää 😀

IMG_656455
Kromi söpistelee

IMG_657755
Ollako vai eikö olla?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s